Äänitteiden myynti kääntyi laskuun

Musiikin kulutus kasvaa – äänitemyynti ei

Äänitteiden vähittäiskaupan arvo laski Suomessa 7% vuoden 2001 n. 127,3 miljoonasta eurosta ollen vuonna 2002 n.118,04 miljoonaa euroa. Kappalemääräinen myynti puolestaan laski vuoden aikana n. 10% 11,7 miljoonasta kappaleesta 10,5 miljoonaan kappaleeseen.
Samanaikaisesti musiikkia kulutetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä ei kuitenkaan näy äänitekaupassa.

Musiikin yleisimmät vaihtoehtoiset hankintatavat ovat piraattiostot naapurimaista, äänitteiden kopiointi CD-R –levyille, sekä internetin laittomien musiikkipalvelujen käyttäminen.

Näiden lisäksi äänitemyyntiä syö radioiden jatkuvasti lisääntynyt musiikkitarjonta, joka korvaa yhä enenevässä määrin musiikin äänitekuuntelun. Peräti 45% suomalaisista kuluttajista mainitsi äskettäisessä tutkimuksessa Suuri musiikinkulutustutkimus tämän syyksi siihen, että he eivät olleet ostaneet lainkaan äänitteitä viimeisen vuoden aikana.
Äänitemusiikki hankitaan myös yhä useammin kirjastoista lainaamalla.

Taloudellinen laskusuhdanne ja lisääntyvä kilpailu muun viihdetarjonnan kanssa vaikuttaa epäilemättä myös osaltaan negatiiviseen markkinakehitykseen.

Maailman yhteenlasketun äänitemyynnin arvo laski viime vuonna 7%. Kappalemääräisessä myynnissä laskua tapahtui 8%. Äänitemyynnin kokonaisarvo vuonna 2002 oli 32 miljardia US$.

Piratismi, CD-R kopiointi ja internetin luvaton musiikkitarjonta yhä keskeiset ongelmat

Suomen äänitemarkkinoiden suurimpana yksittäisenä haittana on edelleen jatkuvasti lisääntynyt yksityisten kuluttajien harjoittama piraattiäänitteiden maahantuonti. Etupäässä Venäjältä ja Virosta tapahtuva piraattitallenteiden maahantuonti muodostaa nyt jo neljänneksen äänitteiden kokonaiskulutuksesta.

Nopeasti kasvava luvaton musiikin yksityinen digitaalinen kopiointi on yhä suurempana uhkana lailliselle äänitekaupalle. Vuonna 2002 Suomessa kopioitiin jo n. 8 miljoonaa CD-R levyllistä musiikkia. www.teosto.fi

Myös internetin laittomien musiikkipalvelujen käyttö lisääntyy nopeasti. Näiden kautta on jatkuvasti saatavilla yli 900 miljoonaa luvatonta musiikkitiedostoa. Internetin laittomien musiikkipalveluiden käyttäjämäärät kasvavat vauhdilla kotitalouksien nopeiden tietoliikenneyhteyksien yleistyessä.

Kirjastojen musiikkiosastoista on muodostunut äänitekaupan uusin kilpailija. Suomen kirjastoista tehtiin vuonna 2002 yli 9,5 miljoonaa äänitelainausta. Lainausten määrä on liki yhtä suuri kuin laillisten äänitemarkkinoiden koko. Kirjastojen musiikkikokoelmista on CD-levyjen myötä muodostunut merkittävä uusi musiikin kopiointilähde.

Kotimainen musiikki yhä suositumpaa

Kotimaisen musiikin suosio kasvoi edelleen. Kotimaisen äänitetuotannon osuus vuoden 2002 kokonaismarkkinoista oli ennätykselliset 55% äänitteiden kappalemääräisestä myynnistä. Myynnin kokonaisarvosta kotimaisten tuotantojen osuus oli 49%.

Myös ÄKT ry:n jäsenyhtiöiden osuus kokonaismarkkinoista kasvoi. ÄKT:n kahdeksantoista jäsenyhtiön ÄKT jäsenyhtiöt yhteenlasketun myynnin arvo muodosti 88,4% vuoden 2002 kokonaismarkkinoiden arvosta. Kappalemääräisessä myynnissä ÄKT:n jäsenyhtiöiden osuus oli puolestaan 84%.

Lainsäädäntö kehityksen kannalta keskeisessä asemassa

Kotimaisen musiikkiteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä vuonna 2003 tulee olemaan lainsäädännön kehittyminen. Jo viime valtiopäiville annettu hallituksen esitys piraattiäänitteiden yksityisen maahantuonnin sanktioimiseksi pitäisi saattaa voimaan mahdollisimman pian. Tällä olisi välitön äänitekauppaa kasvattava vaikutus lisääntyvien laillisten ostojen muodossa.

EU:n tekijänoikeusdirektiivin pikainen implementointi puolestaan turvaisi osaltaan musiikkialan toimintaedellytyksiä ja loisi samalla mahdollisuuden mm. musiikin lailliselle verkkokaupalle.

Kotimaisten äänitemarkkinoiden tilaa parantaisi merkittävästi äänitteiden verotuksellisen diskriminoinnin lopettaminen niin, että äänitteet siirrettäisiin nykyisestä 22% verokannasta muiden kulttuurituotteiden (mm. kirjat, elokuvat) kanssa samaan alennettuun 8% arvonlisäverokantaan. Kuluttajille tästä koituva hinnanalennus piristäisi äänitekauppaa ja äänitetuotantoa huomattavasti.