Recording Industry in Numbers 2013 (RIN)

7.4.2013

Musiikkimarkkina uudistuu, kasvaa ja kehittyy. Äänitteiden maailmanlaajuinen kokonaismyynti nousi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999.

Laillisia, jatkuvasti kehittyviä musiikkipalveluita on tarjolla entistä laajemmin, ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia niiden käyttömahdollisuuksista.

Musiikkiteollisuuden kansainvälisen järjestön IFPI:n tänään julkaisema Recording Industry in Numbers (RIN) on maailmanlaajuinen raportti vuoden 2012 musiikkimarkkinasta. Sen mukaan äänitteiden kokonaismyynti kasvoi kansainvälisesti ensimmäisen kerran sitten vuoden 1999. Markkinoiden kehitys – erityisesti digitaalimusiikin nousu – näkyi myös Suomessa myynnin kasvuna ensimmäisen kerran vuoden 2003 jälkeen.

Digitaalimarkkinat jatkoivat kasvuaan, mutta fyysisiä äänitteitä ostettiin edelleen. Suomessa fyysisten tallenteiden myynti kattoi 61 prosenttia kokonaismarkkinasta, kun kansainvälisesti 57 prosenttia muodostui fyysisestä myynnistä. Vinyylien suosio oli nousussa, ja vuonna 2012 maailmanlaajuinen myynti olikin 171 miljoonaa dollaria – suurin 15 vuoteen.

Laillisia musiikkipalveluja oli saatavilla jo yli 200 maassa. Digitaalinen myynti kasvoi maailmanlaajuisesti 8 prosenttia. Viime vuoden aikana palvelut kehittyivät, ja tarjosivat musiikin kulutukseen uudenlaisia vaihtoehtoja integroituen vahvasti sosiaaliseen mediaan. Laillisten palveluiden laatu, niiden tarjoamat sosiaaliset ulottuvuudet, ja käytön helppous erottavatkin enenevässä määrin lailliset palvelut vaikeakäyttöisistä piraattisivustoista.

Euroopassa digitaaliset markkinat jakautuivat siten, että 66 prosenttia myynnistä muodostui latauspalveluista, 23 prosenttia tilauspalveluista, 8 prosenttia mainosrahoitteisista palveluista ja 3 prosenttia muista palveluista. 80 prosenttia laillisia palveluita käyttävistä kuluttajista oli 18-24-vuotiaita ja yli puolet käyttivät älypuhelimia musiikin kuunteluun.

Suomessa tilauspalvelut – suosituimpana Spotify – kattoivat kuitenkin 70 prosenttia digitaalimarkkinoista, ja tilauspalveluiden maksamat korvaukset kasvoivat 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomessa avautui lukuisia uusia musiikkipalveluja, kuten esimerkiksi Deezer, Music Unlimited, Nokia Mix Radio, RaRa ja Xbox Music. iTunes puolestaan kehitti palveluaan esittelemällä mm. iTunes Match- palvelun integroiden palvelunsa tiiviimmin iCloud –pilvipalveluun.

Myös Ruotsissa ja Norjassa tilauspalvelut kattoivat suurimman osan digitaalimarkkinoista. Spotifyn kasvu tuntui erityisesti sen kotimaassa Ruotsissa, tilauspalveluiden kattaessa 91 prosenttia musiikin digitaalimarkkinoista. Spotify onkin iTunes jälkeen jo Euroopan toiseksi suosituin musiikkipalvelu.

Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Kanadassa latauspalvelut kuitenkin kattoivat edelleen suurimman osan – noin 80 prosenttia – musiikin digitaalimarkkinoiden myynnistä. Yksittäisten kappale- ja albumilatauksien määrät olivat vuonna 2012 kaksinkertaiset vuoteen 2008 verrattuna.

Kotimaisen musiikin suosio näkyi vuoden 2012 myydyimpien äänitteiden listalla. Kymmenen myydyimmän albumin joukkoon mahtui ainoastaan yksi ulkomainen artisti, kestosuosikki Adele albumilla ”21”, joka oli myös Recording Industry in Numbers- raportin mukaan kansainvälisesti vuoden myydyn albumi.

Suomessa kotimaisten äänitteiden osuus oli peräti 69 prosenttia äänitetallenteiden kokonaismyynnistä. Vuoden 2012 myydyin albumi oli ”Vain Elämää”.

Kehityksestä huolimatta musiikkimarkkinoilla on edelleen suuria haasteita. Laittomat musiikkipalvelut hidastavat kestävää markkinakehitystä. Laillisen markkinan kehityksen tukemiseksi on laittomien palvelujen toimintaan puututtava päättäväisemmin. Erityisesti teleoperaattoreiden ja Internetin hakukoneiden olisi tunnettava vastuunsa ja sitouduttava yhteistyöhön laillisten palvelujen edistämiseksi ja laittomien palvelujen käytön vähentämiseksi. Myös mainostajien olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen missä yritysten mainokset näkyvät, moni suomalainenkin yritys tukee piratismia mainostamalla laittomissa palveluissa.

Ranskalaisen huomautuskirjemenettelyn (ns. HADOPI laki) vaikutuksia havainnoineen tutkimuksen (Danaher et al.:n, 2012) mukaan huomautuskirjeiden lähettäminen laittomasti tiedostoja jakaneille internetin käyttäjille kasvatti ranskalaisen digitaalipalveluiden tuloja noin 20 prosentilla, suurimman eron ollessa musiikkilajeissa, joiden oli aikaisemmin havaittu kärsineen merkittävästi laittomasta tiedostojen jakamisesta.

Myös Suomessa piratismin vastaisessa taistelussa saavutettiin merkittäviä tuloksia. Vuonna 2011 käräjäoikeus määräsi Musiikkituottajien hakemuksesta teleoperaattori Elisaa estämään asiakkailtaan pääsyn The Pirate Bay-palveluun. Vuonna 2012 myös teleoperaattorit Sonera ja DNA määrättiin estämään pääsy The Pirate Bay-sivustolle. Piraattisivuston käyttäjäluvut ovat laskeneet estojen johdosta Suomessa yli 80 prosenttia.

Lisää tietoa Recording Industry in Numbers 2013